Torpparimuseon päärakennus saa uuden pärekaton Vesannolla – Pärekaton tekoon on kesän mittaan myös mahdollisuus tutustua

Kesken päretalkoiden soitti kattofirman mainosmyyjä, mutta Heikki Somonen ja Mauri Nuutinen päätyivät tällä kertaa kuitenkin päreeseen. Anu Hytönen
Anu Hytönen

Anu Hytönen

Vanha pärehöylä on sylkenyt kattopäreitä Vesannon Torpparimuseolla. Kotiseutuyhdistyksellä on iso urakka saada katetuksi kesällä päärakennuksen ja pajarakennuksen katot.

Edellisen kerran katot on uusittu kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt puutavaraa kattoprojektiin on saatu Vesannon Kehittämissäätiöltä.

Puut on kaadettu alkuvuodesta, kuljetettu museolle ja kuorittu. Päremestarina toimii Heikki Simonen.

– Kuoritusta puusta tehdään ensin 41 senttimetrin pituinen pärepölkky. Pölkyn pään tulee olla mahdollisimman suora. Jos se on vino, aiheuttaa se hankaluutta höyläyksessä tai viimeistään itse katon teossa, Simonen kertoo.

Heikki Simoselle päreiden teko on tuttua hommaa jo 1950-luvulta alkaen, mutta nyt edellisestä päreidenteosta on kerennyt vierähtää jo kymmenen vuotta. Käytössä on Kustulan Heikin vanha pärehöylä, joka on ollut hyvässä tallessa Harjulan riihessä.

Traktori pyörittää nyt konetta remmin välityksellä.

Pökkelöstä höylätään päreitä kolmesta eri kantista. Parhaiten pärepuuksi soveltuvat pihkapuut, mutta haapapäreitäkin on.

– Pärepuut tulisi ottaa valmiiksi kevätalvella, kun puu on ”levossa”. Asiaan liittyy paljon uskomuksia, tiedettä ja näkökulmia, Simonen toteaa.

Paras puu on suolla, vähän huonolla tai karulla maalla tai kalliolla hitaasti kasvanut vähäoksainen sitkeämpi puu. Liian hyvällä maalla kasvaneista puista ei tule kunnon pärettä, sillä puiden vuosikasvu on liian iso. Tällaisiin puihin tulee niin sanottua jahnusta paikallisittain ”janhusta”. Pärepuussa tämä aiheuttaa päreiden repeytymistä höyläämisvaiheessa.

Myös museon pärepuissa on ilmennyt hieman tätä haastetta, vaikka ne suonlaitapuita ovatkin.

Pärekattotalkoot jatkuvat kesän mittaan.

– Kestävyyden kannalta on tärkeää laittaa päreet katolle oikeaan suuntaan ”suomut” myötävirtaan, talkoolainen Juhani Jäntti toteaa.

Museon pärekattoprojekti on saanut tukea Museovirastolta. Museoalueelle on tulossa myös uusi puucee.

– Vanhat rakennukset ovat säilyttämisen arvoisia – se ei ole itsestään selvää että ne säilyvät. Ehjät katot ovat rakennusten kannalta ehdottoman tärkeitä. Kunnostusprojektit ovat työläitä, ja osaajia on entistä harvemmassa, Vesannon kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Sisko Kuhmonen kertoo.

Kattoprojekti ei vaikuta museon aukioloon. Pärekaton tekoon on kesän mittaan myös mahdollisuus tutustua.

Kommentoi