Sukututkimus on yllättävän helppoa, Veijo Hänninen kirjoitti viiden sukupolven pituisesta sukuhistoriasta

Veijo Hänninen on innostunut sukututkimuksesta. Riitta Hänninen
Anne Hakkarainen

Anne Hakkarainen

– Vaimo houkutteli mukaan osallistumaan sukututkimuskurssille. Siellä käytiin perusasioita läpi. Sitä ennen hän oli jo hieman tutustunut sukututkimusasioihin, eläkepäivinään rautalampilaisia sukujuuriaan tutkimaan hurahtanut toimittaja Veijo Hänninen kertoo.

Sukupolvien ketju noin 1700-luvulle asti on nykyään netistä löytyvien historiallisten kirkonkirjojen avulla Hännisen mukaan varsin helposti tehtävissä.

– Ei mennyt kuin kuukausi, kun sukulinja oli katsottu läpi. Yllätti, kuinka helposti se käy. Mietin, pitäisikö saada jotain aiheeseen liittyvää lisää ja etsin tietoa Savon historiasta eri lähteistä, Veijo Hänninen valottaa.

Hänninen kokosi omakustannekirjan Rautalammin Mäntytaipaleen torpparit.

Kyseessä on sukututkimus Mäntytaipaleen Hännisten viiden sukupolven pituisesta sukuhistoriasta.

Kirjassa on kerrottu myös aiheeseen liittyvää Rautalammin historiaa ja elinolosuhteita.

Kirja ulottuu 1930-luvulle pula-ajalle.

Kirkonkirjatkin tarjoavat Hännisen mukaan mielenkiintoisia näkökohtia esimerkiksi katovuosista mutta myös rokotuksista, paikallishallinnosta ja lukutaidon edistämisestä.

Yksi Hännisten sukua määrittänyt aihe oli torpparius ja maatalouden kehitys kaskikauden päättymisestä torpparien vapauttamisen kautta syntyneeseen pienviljelijöiden elämänmuotoon.

Suku hallitsi koko tämän aikakauden seurakunnan Mäntytaipaleen torppaa.

– Kirja ulottuu 1930-luvulle pula-ajalle, jolloin Mäntytaipaleen tilan isäntä kuoli eikä ollut ketään täysi-ikäistä, joka olisi siihen jäänyt ja tila meni myyntiin. Sitten tuli sota ja levitti ihmisiä ympäri Suomea, Veijo Hänninen kertoo.

– Myös vanhoja sanomalehtiä löytyy netistä arkistosta. Lehdissä kerrottiin esimerkiksi, miten 1930-luvulla oli paljon talojen huutokauppoja talouslaman aikaan, Hänninen sanoo.

Kirjassa seurataan kirkonkirjojen esiin tuomaa suvun ja seutukunnan historiaa ja nimien ja kirjauksien alkuperäistä olemusta.

– Kirja tutustuttaa sukututkimusta harkitsevan aihepiiriin ja kirkonkirjoihin. Ajatus on ollut, että kirja tarjoaisi yhden tavan tutustua sukututkimukseen. Se sopinee myös suur-Rautalammin historiasta kiinnostuneiden luettavaksi, Veijo Hänninen suosittelee.

Veijo Hänninen on syntynyt Lohjalla. Hän ei ole asunut Rautalammilla, mutta hänen vaimonsa Riitta Hänninen (o.s. Vuorimaa) on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Rautalammilla ja kokee yhä itsensä rautalampilaiseksi, vaikka muutti töiden perässä Etelä-Suomeen.

– Vaimon kautta Rautalampi on minullekin tuttu paikka. Kesämökki meillä on Joutsassa ja asumme Helsingissä, Veijo kertoo.

Koulutukseltaan hän on sähköteknikko ja on tehnyt sähkösentajan ja -teknikon töitä.

Sitten hän siirtyi elektroniikka-alan ammattilehteen töihin toimittajaksi ja teki sitä työtä parikymmentä vuotta.

Kommentoi