Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 20.9.2022 Paikallisuutisissa on tulevaisuus

Hyvä ja arvoisa lehden lukija, kiitämme sinua paikallisesta teosta. Se, että viikoittain avaat lehtemme lukeaksesi seutukuntasi asioista, lämmittää ja motivoi tekijätiimimme mieltä.

Paikallislehtien osuus Suomen mediakentässä ei ole ollut kasvamaan päin. Pienet lehdet joutuvat taipumaan alati kasvavien paino- ja jakelukustannusten ikeessä. Postin toiminta ei edesauta lehtien tilannetta. Lähestulkoon viikoittain joku tilaaja jää ilman lehteä, koska posti ei vain kulje. Lehtien tulopohja kapenee lukijakunnan yhä pienentyessä ja ilmoitusasiakkaiden vähentyessä. Lukijakunta on pääsääntöisesti ruuhkavuodet ohittanut ikäryhmä. Nuorten aikuisten osuus tilaajissa on suhteellisen pieni nuorista puhumattakaan. Usein paikallislehtien anti koetaan mielekkääksi jo hieman varttuneemmalla iällä. Kysymys voi olla myös sukupolvien eroista. Nuorempi väestö on tottuneempi sosiaalisen median sekä erilaisten digitaalisten alustojen käytössä. Tietoa haetaan älylaitteiden kautta. Myös ulkomaiset uutistoimistot tarjoavat paljon tietoa maailmantilanteesta sitä kaipaavalle.

Postin toiminta ei edesauta lehtien tilannetta.

Paikallislehtien hiipuminen voi aiheuttaa moninaisia lieveilmiöitä, sillä, kun kukaan ei aktiivisesti nosta yhteiskunnallisia ja paikallisia asioita agendalle, niin vaarana on vallan pitäjien sokeutuminen. Viesti kerrotaan omissa kanavissa siten, kun se halutaan kertoa, ei niin, että kansalainen tietää myös asioiden nurjat puolet. Ilmiöstä kirjoitti Suomen Lehdistön päätoimittaja Riikka Virranta jo vuonna 2019. Kirjoituksessaan hän viittasi Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen, jossa paikallislehden lakkauttamisen vaikutus näkyi heikentävästi muun muassa poliittiseen osallistumiseen. Yhdysvalloissa on kirjoituksen mukaan saatu tutkimuksissa myös näyttöä lehden lakkauttamisten vaikutuksista yhteisölle. ”Poliitikot ottavat vapauksia ja julkisen rahan käyttö löystyy kaupungeissa, joissa lehti on lakkautettu tai journalismin määrä on merkittävästi vähentynyt.”

Suomi tarvitsee vallan vahtikoiria eli journalisteja sekä tutkivaa journalismia. Ilman journalismia ei monikaan väärinkäytös, korruptio tai muu kieroilu julkisissa luottamustoimissa tulisi julki. Suomi ei ole korruptiovapaa lintukoto, vaan yhtälailla korruptio rehottaa pikkukunnissa. Korruptioon voi pienellä paikkakunnalla sortua liiankin helposti, kuten Savon Sanomien 18.9. verkkopalvelussaan julkaisemassa Rautavaaran korruptiorikosta käsittelevässä uutisessa todettiin.

Kuka nämä uutiset kertoo luotettavasti, jollei ammattiylpeyttä ja -etiikkaa noudattava journalisti?

Teillä, arvoisat lukijat, on avainrooli siinä onko Suomessa paikallislehtiä, aluelehtiä tai maakuntalehtiä. Se, luetaanko uutiset ja artikkelit paperilta vai digitaalisilta alustoilta, ei sisällöllisesti ole niin merkittävää, kuin se, että media on luotettava ja sisältö perustuu tarkastettuihin faktoihin.