Asiasta ja vierestä: Olipa kerran flunssa ja kotitesti

Anu Laitinen

Anu Laitinen

Kun flunssa iskee, ei auta itku markkinoilla. Näinä aikoina ei asian kanssa sovi pelleillä. Se on testi tehtävä ja odotettava parantumista, mikäli haluaa ihmisten ilmoilla kulkea.

Kohta kaksi vuotta sitten saimme lukea ensimmäiset uutisoinnit kaiken sulkevan viruksen leviämisestä. Tuolloin tuntui, ettei se koskettaisi meitä täällä puhtoisessa Suomessa, vaan toisin kävi. Nyt juoksemme kilpaa apteekkeihin ja kauppoihin hakemaan kotitestejä, jotta voimme saada edes jonkin asteista tietoa siitä, uskaltaako kodin ulkopuolelle lähteä siten, ettei tahtomattaan ainakaan itse levittäisi tuota vihuliasta virusta.

Flunssa. Se teki tänä vuonna näyttävän paluun. Ensimmäiseksi iski tuskaisuus. Kuinka nyt toimitaan? Pitikö mennä testiin vai ei? Miksi toisaalla kerrotaan, että tuplarokotettuja ei testata?

Kukaan ei näinä aikoina halua sairastua flunssaan. Ennen työpaikoille viipotettiin räkä poskella ja pää kainalossa. Ei siinä ollut silloinkaan järkeä jos olisi nytkään. Koronan aikana ei kukaan ole uskaltautunut enää flunssaisena töihin ja hyvä niin. Näin muut työntekijät eivät saa edes sitä flunssaa.

Flunssa vai korona vai sekä että? Julkinen testauskapasiteetti on rajoitettua ja varsinkin, jos kotikunnassa roihahtaa yhtään laajemmalti koronatartuntaryppäitä on julkiseen testiin pääseminen miltei sula mahdottomuus. Siispä kotitestin pariin.

Pakkauksen tuoteselosteesta voi lukea, että testi antaisi yli 90 prosenttisesti oikean tuloksen, kun taas vuosi sitten Saksassa tehty tutkimus antigeenitesteistä kertoo niiden tarkkuuden olevan reilusti alempaa tasoa. Kotitestejä saa nykyisin osasta ruokakauppoja, huoltoasemia ja apteekeista. Tosin niiden toimituserät tuntuvat olevan kovin pieniä, eikä testejä tahdo oikein löytyä – ainakaan silloin, kun niitä tarvitsisi. Varaamalla sain vihdoin omani muutaman päivän viiveellä.

Pakettia avatessa olo on kuin laboratorion työntekijällä.

Otin kerralla neljä, jotta voisin tehdä testin tarpeeseen, testimielessä, huvikseen ja vielä varmuuden vuoksi. Ehkä neljä tulosta kertoisi edes jokseenkin luotettavasti tilanteen. Pakettia avatessa olo on kuin laboratorion työntekijällä. On putkiloa, uutenestettä, näytteenottotikkua sekä itse testi. Ohjetta seuraamalla testin teko sujuu. Uuteneste putkiloon ja näytetikku nenään. Kotitestissä tikkua ei työnnetä aivoihin saakka, vaan ohje neuvoo pyörittämään tikkua vajaan kolmen sentin syvyydessä. Ja uskokaa vaan, kyllä kutittaa. Näytteen otto ei satu, mutta kutittaa niin, että vedet vuotaa silmistä. Tikku pulloon, korkki kiinni ja hetken päästä putkilo toisesta päästä auki ja viisi tippaa testeriin. ja sitten odotetaan.

Odotetaan 15 pitkää minuuttia. Ja sydän pamppaillen katsotaan tulos. Kontrolliviiva check! Koronaviiva – ei viivaa, yes!

Kommentoi