Passipaikka: Halutaan muuttaa maaseudulle

Anu Laitinen

Anu Laitinen

Elinvoimaiset maaseutukaupungit ovat Pohjois-Savon kulmakiviä. Usea kunta on kamppaillut palvelujensa säilymisen puolesta jo pitkään. Julkisia palveluja on keskitetty asvukeskuksiin ja näin monen maakunnan reuna-alueen asukkaan asiointimatka on pidentynyt. Siitä huolimatta maaseutukaupunkeihin halutaan muuttaa.

Ulkopaikkakuntalaiselle Sisä-Savo on näyttäytynyt rikkaana ja elinvoimaisena alueena monessa mielessä. Täällä halutaan olla ja elää. Asuntojen hinnat ovat maltilliset ja osittain alhaiset, jos verrataan maakunnan keskuksen eli Kuopion hintatasoa. Sisä-Savon alueella on monialaiset työllisyysnäkymät ainakin jos peilataan alueen yrityskantaan. Pohjois-Savon Ely-keskuksen elokuisen työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys aleni kaikilla Pohjois-Savon seuduilla, eniten Varkauden ja Sisä-Savon seuduilla (-21 prosenttia). Matalin työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Sisä-Savon seudulla (7,6 prosenttia).

Sisä-Savon alueen sijainti usean kasvukeskuksen välissä tekee alueesta myös houkuttelevan asuin- ja työssäkäyntialueen. Alueen varaus näkyy kuntien ja kaupunkien investoinneissa – halutaan, että asukkaat viihtyvät. Oman rikkautensa tuovat rohkeat yrittäjät, jotka eivät pelkää kokeilla uutta. Alueen rikkautena ovat myös aktiiviset kehittämisyhtiöt sekä järjestöt. Niiden kautta moni yritys saa tukea toimintansa kehittämiseen.

Asuminen on yksi tärkeä tekijä elinvoimaisuudessa. Kaksi koronavuotta on nostanut uudelleen esille sen, mistä maaseutupaikkakuntien vetovoima on tehty. Väljyys, puhdas luonto, pienet koulut, koko kylä kasvattaa -ideologia sekä monet muut osatekijät selittävät miksi moni haluaa asua maalla. Asuntojen vähyys sen sijaan on Sisä-Savonkin alueella todellisuutta. Kaivataanko asuntojen tuotantoon ja rahoittamiseen rakenteellista uudistusta, jotta maaseudun uudisrakentaminen ei näivety.

Täällä halutaan olla ja elää.

Kommentoi