Lukijalta: näkökulmia kunnanjohtajasoppaan – "Hakeutumisyritykset pois alkoivat kuitenkin heti”

Pekka Hintikka (kok.) Jorma Kukkonen (sd.)

Olemme hämmentyneinä seuranneet jo toista vuotta jatkunutta polemiikkia kunnanjohtaja Anu Sepposen ympärillä. Sepponen on pyrkinyt kahden vuoden aikana viidesti pois Rautalammilta hakemalla kunnanjohtajaksi Pieksämäelle, Kiteelle, Ruokolahdelle, Imatralle ja Luumäelle. Kulissien takana kuohuu.

Monissa uutisissa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä on mielestämme tulkittu yksipuolisesti vain Ruokolahden valtuuston virheellisenä toimintana. Toki se oli sitä, mutta samalla on sivuutettu kunnan oikeus määritellä kunnanjohtajan palkka ja irtisanomisajan palkka. Anu Sepposen taistelu koskee juuri näitä ja muita kunnanjohtajan etuja.

Oikeudellisesti on syytä kysyä, kuinka kauan henkilö voi pitää julkisella puolella kahta virkaa hallussaan. Onko siitä määräyksiä kunnallislaissa, ja eikö ainakin pitäisi olla Sivutoimilupaa Anu Sepponen ei ole hakenut kummastakaan kunnasta.

Hallinto-oikeus on vastikään määritellyt toisessa tapauksessa, että valittaja ei voinut olla virassa yhtä aikaa sekä Muhoksen kunnassa että Kuopion Pelastusopistolla.

Normaalisti viranantomääräyksen jälkeen virka on otettava määräajassa vastaan tai siitä on irtisanouduttava. Odotimme irtisanomisen tai irtisanoutumisen tapahtuvan Ruokolahdella kunnanhallituksen virkamääräyspäätöksen jälkeen. Siinä ei ole silloin kyse ajojahdista vaan normaalista hallinnollisesta toimesta.

Sepposen toimintatavat olemme oppineet tuntemaan. Rautalammille saapuessaan hän esitti palkkatoiveensa, mutta jo vuoden kuluttua hänestä tehdyn valituksen tultua hylätyksi hän esitti johtajasopimusneuvottelussa yli 20 prosenttia korkeamman palkkavaateensa. Sitä ei hyväksytty, kun löydettiin kompromissi, 6350 euron peruspalkka.

Hakeutumisyritykset pois alkoivat kuitenkin heti. Ei tullut kylä- tai heimopäällikköä, jota haimme, sillä Sepponen on koko ajan asunut Imatralla.

Sepposella oli Rautalammille tullessaan kunnalliselämän kokemusta vain yhdestä lautakunnasta Imatralla. Siksi hänen vaateensa palkka-asioissa eivät ole vertailukelpoista edeltäjiin nähden, eivät Rautalammilla eivätkä Ruokolahdella. Julkishallinnon viranhaussa tarkastellaan aina koulutusta, kokemusta ja muuta pätevyyttä julkisissa tehtävissä. Tässä Sepposen lähtökohdat olivat ja ovat edelleen heikot.

Lisäksi mainittakoon, että toinen meistä allekirjoittaneista on kunnanvaltuuston puheenjohtajana jättänyt 24.5. tarkastuslautakunnalle luottamuksellisen kirjeen, jossa pyydetään tutkimaan muun muassa kunnanjohtajan laiminlyöntejä.

Kunnan luottamushenkilöt ja henkilöstö ovat joutuneet monesti toteamaan kuntajohdon puuttuvan tai valmistelun ja valvonnan ontuvan.

Toivottavasti uusi tarkastuslautakunta toimii asiassa.

Jupakassa on inhimillinen puoli mukana. Me rautalampilaiset varmaankin hyväksymme perhesyyt muualle hakeutumisen perusteluna. Mutta kuinka kävikään? Perhesyyt eivät näemmä enää merkitse, koska Sepponen kertoo jatkavansa valitusten tiellä. Ei ihme, jos prosessi näyttäytyy uhkailuna, kiristyksenä ja ahneutena.

Uusia prosesseja ei tarvittaisi, vaan Sepposen pitäisi pohtia, missä ja millä edellytyksillä haluaisi toimia kunnanjohtajana.

Olemme surullisia siitä, millaista vahinkoa ja imagohaittaa tämä tapaus aiheuttaa Rautalammin ja Ruokolahden kunnille ja Sepposelle itselleen.

Rautalammin kunnanhallituksen puheenjohtaja 2009-12

Rautalammin valtuuston puheenjohtaja 2013-21

Kommentoi