Moni taho kipuilee rakennusinvestointiensa kanssa maailman tilanteen johdosta. Kustannusten arviointi raaka-aineiden osalta on ollut viimeisen reilun vuoden ajan vaikeaa. Viime talven energiakriisi loi osaltaan epävakautta investointeja ajatellen. Kohonneiden tarvike-, kuljetus-, sekä energiakustannusten myötä monet hankkeet ovat siirtyneet ja siirtyneet.
Sisä-Savossa Suonenjoella odotettu Tokmannin uuden myymälärakennuksen työmaavaihe odottaa vieläkin alkuaan. Rakennuttajataho on kertonut hankkeen viivästyvän, kunnes kustannusten arviointi on mahdollista tehdä vakaalla pohjalla. Rakennusmateriaalien hintojen ennustaminen on ollut vaikeaa niin teollisuuden kuin kuluttajamyynninkin osalta. Lisäksi keskuspankkien tekemät nostot ohjauskorkoihin vaikuttavat investointihalukkuuteen. Pankkien lainoitusinto on laantunut ja tuskin enää näemme aikaa, jolloin rahaa suorastaan työnnettiin pankista asiakkaille. Lainojen myöntöperusteisiin vaikuttavat suuresti tiukentunut lainsäädäntö. Enää ei eletä velaksi.
Miksi näitä voimaloita ei sijoiteta valtatiestön varsille, joissa infra on jo olemassa sekä puut hakattuina?
Kaikkea korjaustyötä tai rakennushanketta ei voi määräänsä enempää lykätä. Valtakunnan tasolla esimerkiksi tiestön infrasta on huolehdittava. Uusien energiamuotojen vaatimia rakennushankkeita viritellään yhä enenevissä määrin aina toteutukseen saakka. Toisaalta maaseutumaisten alueiden hyötykäyttö energiatuotannossa on hyvä asia, mutta toisaalta hankkeet aiheuttavat myös vastareaktioita. Harva haluaa naapuriinsa tuulivoimapuistoa. Monessa kunnassa onkin nähty kansalaisten aktiivinen vastustus etenkin tuulivoimapuistoja kohtaan. Moni onkin kyseenalaistanut tuulivoiman puhtauden energiantuotannon osalta. Voimaloiden tieltä on hakattava puustoa sekä tehtävä massiivinen tieinfra, jotta voimalat voidaan ylipäätään rakentaa. Argumenttejä onkin tullut sen puolesta, että miksi näitä voimaloita ei sijoiteta valtatiestön varsille, joissa infra on jo olemassa sekä puut hakattuina. Keski-Euroopassa moni tuulivoimala onkin sijoitettu peltoaukeille, ei metsiin.
Kärsijöinä maailmantilanteen tuomissa kustannusmuutoksissa ovat veronmaksajat. Moni pieni kunta ja kaupunki kamppailee ikääntyvän rakennuskannan edessä. Olisi saneerattava tai purettava ja rakennettava uutta. Mielellään heti. Kustannustaakka on nykyisin sellainen, että kunnan talous voi ajautua syvään kriisiin, jos tehdään hätiköityjä päätöksiä. Sisä-Savonkin kunnissa lähes jokaisessa on suunnitteilla rakennushankkeita, jotka toteutuessaan nostavat kunnan palvelutasoa, lisäävät elinvoimaisuutta sekä viihtyisyyttä. Joillakin hankkeilla on jopa terveyttä edistäviä vaikutuksia.
Pienessä kunnassa tai kaupungissa yksikin uusi rakennus tai laaja saneeraus on iso asia. Kun katsotaan aikaa taaksepäin, voisi sanoa, että Suonenjoella tehtiin rohkea ratkaisu uuden monitoimihallin suhteen. Jos sitä ei olisi, olisi kaupungissa huomattavan iso vetovoimatekijäkato.