Eduskuntavaalikampanjan loppukiri käy nyt kuumimmillaan. Yksi tärkeä, mutta silti varjoon jäänyt teema on valtion kuntapolitiikka, se miten valtion tasolla kuntien rooli nähdään, miten kuntia ohjataan ja miten toimintaa rahoitetaan. Aihetta sivuttiin julkisen talouden sopeuttamista käsittelevässä artikkelissa 2.3. Savon Sanomissa, mutta huomiota se ansaitsisi enemmänkin. Miksi meidän pitäisi olla huolissamme harmaalta ja tylsältä kuulostavasta kuntapolitiikasta, kun on niin paljon tärkeämpiäkin asioita, esimerkiksi koulutus, hyvinvointi tai turvallisuus? Sen vuoksi, että kunnat ovat niitä yksikköjä, jotka toteuttavat näitä teemoja, tekevät ison osan käytännön työstä. Valtion tasolla voidaan puhua esimerkiksi peruskoulutukseen panostamisesta, mutta onnistuuko se käytännössä, jos samalla kavennetaan kuntien, eli toimeenpanijoiden toimintaedellytyksiä?
Hyvinvointialueuudistus on kiihdyttänyt keskustelua kuntien roolista ja kunta-valtiosuhteesta. Kuntaliiton järjestämässä infotilaisuudessa 17.3. esiteltiin viimeisimpiä Kuntaliiton toteuttamia selvityksiä kunta-valtiosuhteesta, ja kommenttipuheenvuoroissa esiin nostettiin muun muassa se, että tarkan normiohjauksen sijaan valtiolta toivottaisiin kannustavaa ohjausta.
Valtiolta toivottiin myös luottoa siihen, että kunnilla on intressi hoitaa tehtävänsä hyvin.
Normiohjauksella tiukasti lakipykäliin kirjoitettuna tekstinä on hankala saada yhtä jokaiseen kuntaan sopivaa tapaa järjestää toimintoja. Tällä hetkellä kaikkia kuntia, niin Helsinkiä kuin Sisä-Savon kuntiakin, koskee sama lainsäädäntö ja samat järjestämisvastuut, vaikka toimintaympäristöt ovat varsin erilaiset. Kannustavalla ohjauksella sen sijaan määriteltäisiin tavoitteet ja kannusteet niihin pääsemiseksi. Tämä antaisi kunnille mahdollisuuden rakentaa juuri omaan ympäristöönsä toimivat ratkaisut. Valtiolta toivottiin myös luottoa siihen, että kunnilla on intressi hoitaa tehtävänsä hyvin, ja parhaat mallit voisivat syntyä pienemmälläkin säätelyllä.
Toki kunnissa ymmärretään maailman muuttuminen ja rajalliset resurssit, ja etsitään ratkaisuja, miten parhaalla mahdollisella tavalla muuttuviin tarpeisiin ja tämän päivän haasteisiin voitaisiin vastata. Näiden ratkaisujen etsiminen tosin vaatii aikaa ja työpanosta, joka valitettavan usein menee arjen tulipalojen sammuttamiseen. Monissa pienissä kunnissa on se valitettava tilanne, että lakisääteisten velvollisuuksien täyttäminen vie kaikki resurssit, ja niiden turvaamiseksi on säästetty pois ne tehtävänkuvat, jotka mahdollistaisivat kehittämistyön. On vaarallista, jos eteenpäin katsomiseen, kehittämiseen ja tulevaisuuden luomiseen ei yksinkertaisesti ole aikaa. Kuntia auttaisi myös kehittämistyön tukeminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Pelkästään lisärahan vaatiminen ja sen pumppaaminen olemassa oleviin vanhentuviin rakenteisiin ei pelasta kuntia. Kunnissa on hyvä tunnistaa ja tunnustaa ne realiteetit minkä puitteissa toimitaan, ja etsiä tapoja, miten toimintaa muokataan muuttuneisiin olosuhteisiin sopivaksi siten, että kuntalaisten hyvinvointi ei vähene.
Kuntapäättäjänä voin todeta, että lähtökohtana on toimia niin, että turvaamme itsenäisen kunnan tulevaisuuden. Toki vaikeita päätöksiä joudumme tekemään siitäkin huolimatta - tai juuri sen vuoksi, mutta niin kauan kuin kunta on itsenäinen, meillä on vaihtoehdot ja mahdollisuudet omissa käsissämme. Kunnilla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden ja paikallisdemokratian foorumina. Siksi on tärkeää, että kuntien erilaiset tilanteet ja toimintaympäristöt huomioidaan myös valtion ohjauksessa ja tuetaan kuntien kehittämisponnisteluja.
Demokratiasta puheen ollen vielä loppuun kehotus - jos olet demokratian puolella, muista äänestää! Vaikka et olisi kiinnostunut (puolue)politiikasta, demokratiasta kannattaa olla kiinnostunut. Jos kansalaiset eivät käytä äänioikeuttaan, voi olla vaara sille, että vallankäyttö lipsahtaa harvainvallan puolelle. Maailman tilannetta tarkasteltaessa voi todeta, että demokratia kaikkine heikkouksineenkin on kuitenkin pienen ihmisen kannalta paras hallintomuoto. Osaammeko arvostaa sitä tarpeeksi? Tämänkin kolumnin teemoista, esimerkiksi kunta-valtiosuhteen suuntaviivoista päätöksiä tulee tekemään nyt käytävissä eduskuntavaaleissa valituiksi tulevat kansanedustajat.
Kirjoittaja on Suonenjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja.