Suomi on jo kuudetta kertaa maailman onnellisin maa. Näin todetaan The World Happiness Report 2023 -julkaisussa. Suomen ohessa ovat muut pohjoismaat. Onnellisuuden arviointiin maiden välillä vaikuttavat muun muassa bruttokansantuotteen sekä elinajanodotus. Onnellisuutta mitataan kyselytutkimuksen avulla, mikä keskittyy maiden kansalaisten onnellisuuden tasoon.
Sitran Tulevaisuusbarometri 2023 puolestaan nostaa esille kansan mietteitä tulevaisuudesta ja kuinka kansa kokee omat vaikuttamismahdollisuutensa. Tulevaisuusbarometrin tulosten mukaan edelleen lähes kaikki, eli 87 prosenttia vastaajista, pitävät tulevaisuutta kiinnostavana. Lähes yhtä moni arvioi, että meidän on mahdollista vaikuttaa tulevaisuuteen. 80 prosenttia ajattelee voivansa itse vaikuttaa omaan tulevaisuutensa. Sen sijaan 64 prosenttia arvioi tietävänsä, millä keinolla voi itse vaikuttaa tulevaisuuteen. Noin joka kymmenes on eri mieltä asiasta.
Arvio on negatiivisin 35–49-vuotiailla.
Kiinnostus tulevaisuuteen on edelleen yhtä suurta kuin vuosina 2021 ja 2019. Tulevaisuus kiinnostaa 15–24-vuotiaita enemmän kuin yli
65-vuotiaita. Koulutuksen tasolla on myös vaikutusta tulevaisuuden arviointiin. Akateemisesti koulutettuja tulevaisuus kiinnostaa enemmän kuin peruskoulutuksen saaneita. Tulevaisuus kiinnostaa vähemmän niitä, jotka joutuvat tinkimään hankinnoistaan kuin oman arvionsa mukaan hyvin toimeen tulevia. Vähiten tulevaisuus kiinnosta heitä, jotka eivät aio äänestää.
Onnellisuuden mittaaminen sekä tulevaisuuden kokeminen ovat hyviä mittareita myös arvioitaessa nukkuvien puoluetta. Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen aikana voidaan jo nähdä suuntaa äänestysaktiivisuudesta. Nukkuvien puoluetta on herätelty useaan otteeseen eri vaalipaneeleissa ja -keskusteluissa, mutta tavoittaako keskustelu ”ei-äänestävät” vai pitäisikö debattia käydä jollain muulla tavalla. Kuinka saada ”nukkuvat” näkemään tulevaisuuden vaikuttamisen kiinnostavana tai tuoko onnellisuus ja oman tulevaisuuden kiinnostavana näkeminen äänestysinnokkuutta?
Nuoret 15–24-vuotiaat ovat voimakkaammin samaa mieltä siitä, että meillä on mahdollista vaikuttaa tulevaisuuden muodostumiseen. Tulos on heikompi yli 50-vuotiaiden tuloksissa. Omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa uskovat eniten 15–34-vuotiaat ja jossain määrin myös akateemisesti koulutetut. Arvio omista tiedoista ja keinoista on eri ikäryhmistä vahvin 15–24-vuotiailla ja heikoin yli 65-vuotiailla. Nuoret 15–24–vuotiaat näkevät Suomen tulevaisuuden muita ikäryhmiä parempana. Arvio on negatiivisin 35–49-vuotiailla. Vastaajan sukupuoli tai asuinalue ei juurikaan vaikuta annettuun arvioon. Sen sijaan mitä enemmän vastaajalla on koulutusta sitä parempana hän näkee Suomen tulevaisuuden nykyhetkeen verrattuna.
Sitran Tulevaisuusbarometriin 2023 vastasi 2150 15–84-vuotiasta kansalaiset Suomessa.