Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 16.3.2023 Volyymit laskivat, verokertymä kasvoi

Eduskuntavaalien alla on syytä pohtia valtion verotulokertymää ja muistella neljän vuoden takaisia vaalilupauksia. Tilastokeskus julkaisi keskiviikkona ennakkotiedot koskien vuoden 2022 verokertymiä. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 7 miljardia euroa vuodesta 2021. Kertymä oli yhteensä 115,2 miljardia euroa.

Tulo- ja pääomaverojen kertymä kasvoi viime vuonna 9,1 prosenttia ja oli yhteensä 42,7 miljardia euroa. Valtaosa verokertymästä tulee kotitalouksien maksamista tuloveroista, jotka kasvoivat 7,3 prosenttia. Yhteisöjen maksamat tuloverot kasvoivat peräti 17,7 prosenttia. Yhteisöjen tuloveroa maksavat esimerkiksi osakeyhtiöt.

Yliaktuaari Matias Hämäläinen selittää tuloverojen kertymän taustalla olevan monia syitä. Hämäläisen mukaan kasvuun vaikuttaa kohentunut työllisyystilanne. Yhteisöjen tuloverokertymää hän selittää niiden kertymästä merkittävän osan olevan aiempien verovuosien saldoa.

Valtiolle kerätyt verot kasvoivat paikallishallintoa enemmän.

Valtiolle tulevien omaisuusverojen perintö- ja lahjaveron kertymät kasvoivat, mutta varainsiirtoveron kertymä pieneni selvästi, 8,5 prosenttia. Varainsiirtoverokertymien väheneminen on Hämäläisen mukaan suora seuraus asuntokaupan hiljentymisestä.

Kulutuksen volyymi laski kokonaisuudessaan vuoden 2022 aikana johtuen inflaation kasvusta. Volyymin laskusta sekä inflaatiosta huolimatta kaikkien tavaroista ja palveluista maksettujen verojen tuotto kasvoi viime vuonna lähes viisi prosenttia 36,6 miljardiin euroon. Näistä merkittävin on arvonlisävero, jonka tuotto kasvoi noin kuusi prosenttia eli 25 miljardiin euroon. Verokertymän kasvu selittyy nousseilla hinnoilla.

Muiden tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kertymät kehittyivät maltillisemmin tai laskivat hieman. Esimerkiksi autoverokertymässä oli Hämäläisen mukaan yli seitsemän prosentin lasku. Tätä selittää ensirekisteröintien väheneminen sekä kokonaan sähkökäyttöisten autojen lisääntyminen.

Valtiolle kerätyt verot kasvoivat paikallishallintoa enemmän. Valtion verokertymä oli vuonna 2022 yhteensä 56,3 miljardia euroa, mikä oli vajaa yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Paikallishallinnon eli kuntien verokertymä kasvoi sen sijaan vain noin kolme prosenttia 26,6 miljardiin euroon.

Kunnat keräävät veroa ansiotuloista kunnallisverona ja kiinteistöveroa. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöverosta. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on pienennetty lakisääteisesti.

Kuntien verokertymän osuuden tarkastelu nostaa väistämättä kysymyksen kuntien paineesta nostaa tulevina vuosina kunnallisien verojen osuutta. Valtiolle verokertymä on kasvusuhdanteinen, olipa inflaatio kasvussa tai ei. Tuloverotuksen keventäminen on usein ollut vaalilupauksien listalla. Nähdäänkö vuoden 2023 vaaleissa enemmän ratkaisukeskeisiä lupauksia valtion sekä kuntien kokonaistila huomioiden?