Suomalaisten työhyvinvoinnin ja työkyvyn kokemukset ovat edelleen heikentyneet, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantutkimus. Myös työhön panostaminen on lievässä laskussa. Työuupumusoireilu on lisääntynyt etenkin alemman koulutustason työntekijöillä. Myös nuorempi ikä on yhteydessä heikompaan työhyvinvointiin. Tutkijat peräänkuuluttavat työpaikoilta kehityssuunnan muuttamista parantamalla työoloja ja työn voimavaroja. Vastaajat ovat työssäkäyviä 22–66-vuotiaita suomalaisia, ja heistä kaikkiin neljään kyselyyn vastanneita on 480. Tutkimuksen tuloksista Työterveyslaitos tiedotti 9. maaliskuuta.
Kyselyjen tulosten mukaan kokemus omasta työkyvystä on heikentynyt samalla, kun työuupumusoireilu on lisääntynyt. Hieman useampi kuin joka neljäs koki työuupumusoireita loppuvuonna 2022. Keskimäärin työn imua koetaan enää kerran viikossa. Voimavarat työpaikoilla eivät ole vahvistuneet, vaan esimerkiksi yhteisöllisyys ja työstä saadut vastineet ovat samalla tasolla kuin kesällä 2021.
Työhyvinvointiin vaikuttavat työntekijän ikä, sosioekonominen status, elämäntilanne, koulutus, työtehtävät, työskentelypaikka sekä omat voimavarat ja valmiudet johtaa itseään työssä.
Alle 30-vuotiaista 45 prosenttia kuntatyöntekijöistä oli kokenut väkivaltatilanteita työssään.
Työterveyslaitos vertasi useamman tutkimuksen tuloksia nuorten ja vanhempien työntekijöiden vastausten välillä. Tuloksien perusteella voitiin tehdä johtopäätöksiä eri ikäryhmien välillä seikoista, jotka vaikuttivat työhyvinvoinnin kokemukseen.
24-35 -vuotiaiden ryhmässä koetaan vähemmän työn merkityksellisyyttä sekä työn yhteensopivuutta. Ikäryhmässä koetaan enemmän sosiaalista vertailua kuin vanhempien työntekijöiden keskuudessa. Tutkijat ilmaisivat näiden tekijöiden olevan keskeisiä haasteita nuorten työntekijöiden työhyvinvoinnissa. Nuoremmilla oli myös eniten työssä tylsistymistä sekä ahdistusoireilua.
Palvelualalla 40 prosenttia nuorista työntekijöistä kokee, ettei heillä ole riittäviä palautumisen taitoja. Lisäksi yhä useampi alle 35-vuotias kokee työkykynsä huonoksi ja työmääränsä lisääntyneen. Kuntasektorilla nuoria työntekijöitä kuormittaa väkivallan kokemus. Alle 30-vuotiaista 45 prosenttia kuntatyöntekijöistä oli kokenut väkivaltatilanteita työssään. Tämä on yksi merkittävä kuormitustekijä. Tulosta selittää se, että nuorin ikäryhmä työskentelee usein ammateissa, joissa asiakasväkivalta on yleistä. Näitä ammatteja ovat muun muassa lähihoitaja sekä kodinhoitaja.
Tutkimus nostaa esille myös nuorten myönteiset kokemukset työyhteisöstä, ilmapiiristä, perehdytyksestä sekä esihenkilön toiminnasta. Näillä sektoreilla nuorten kokemukset ovat myönteisempiä, kuin vanhemmilla työntekijöillä.
Tulevaisuuden työyhteisöissä korostuneempaan asemaan nousevat työaikojen joustavuus, työn mielekkyys sekä työyhteisön yhteisöllisyys. Nuorempien sukupolvien arvoperusteiset asiat sekä oma jaksaminen noussee palkkakysymystäkin tärkeämmäksi. Seikka ei kuitenkaan poista sitä, että työstä tulee saada arvoisensa vastine.