Uutistarjonta on eduskuntavaalien alla suorastaan jännää: Ukraina, Venäjä, Suomi, Ruotsi, Nato, Lintilän whatsapp-viesti, Marinin hornetit, kuka joi ja missä biletettiin? Uutisoitu on toki siitäkin, kuka leikkaisi ja mistä leikattaisiin sekä mitä mieltä kansa olisi mahdollisista kululeikkauksista. Velkaa nyt ei ainakaan kannattaisi ottaa – valtion siis, eikä tosin kenenkään muunkaan.
Puoluepolitiikan voisi olettaa kiinnostavan sitä enemmän, mitä ikää karttuu. Sen, mitä valtiossa tapahtuu soisi kiinnostavan myös, ainakin siinä määrin, että vaaliuurnalle tulisi lähdettyä. Mutta kuka saa äänen?
Aivan ensimmäisenä tulisi selvittää mitä puoluenäkemystä haluaisi kannattaa, sillä jokainen listaehdokas osallaan sitoutunee noudattamaan puoluelinjaa vaalienkin jälkeen. Mitä nämä linjat sitten ovat? Kannatuslukuja vai totisesti ajettuja vaalilupauksia. Vasenta koukkua vai oikeaa suoraa. Vai kultaista keskitietä, jos sellaista edes on olemassa.
Puolueohjelmista voi olla hankala saada selvää, näin ainakin rivikansalaisen näkökulmasta. Jokaisella on joku lehmä ojassa tai lusikka toisen sopassa. Kansanedustajien kollegiaalisuus on kadonnut ja tilalle ovat tulleet keltaisen lehdistön juorut ja alkoholin käryttämät bilekohut. Taustalla uutisoinnissa on usein vuoto ”omilta” tai ”lähipiiristä”. Puolueet tuntuvat ajavan ohjelmissaan vähän sitä sun tätä ja kalastelevan näin mahdollisimman monen kansalaisen ääniä. Oliko 20-vuotta sitten sama meno, vai uskalsivatko puolueet olla enemmän ohjelmiensa orjia? Entäs reilu 30-vuotta sitten? Ainakin mieleen on elävästi jäänyt isäni saama HH-merkillä varustettu valkoinen pipo. HH siinä oli sinisellä. Oliko se Harri Holkeri vai Helly Hansen? Sitä tarina ei kerro varmaksi, mutta kotipuolessa pipo kulki nimellä HarriHolkeri-pipo.
Yhtä kaikki, huomaan usein ajattelevani, että ennen asiat olivat selkeämpiä ja paremmin. Ennen puolue-erot olivat ainakin selkeämpiä ja kansanedustajien bileuutisointi vähempää, vaikka tuskin he juhlinnalta silloinkaan välttyivät. Kaipaan raakaa faktaa, raakoja totuuksia siitä, miten asiat ovat ja kuinka niitä aiotaan hoitaa. Ääntäni en anna pelkän vaalilepertelyn perusteella, vaan faktojen perusteella. Näyttöjä moni onkin jo antanut aiemmilla kausilla.
Oi vaalikone, etsi minulle sopiva ehdokas. Toistaiseksi en ole ollut samaa mieltä erinäisten vaalikoneiden ehdotusten suhteen.