Tänään vietetään Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää. Kalevalan ainekset Elias Lönnrot tosin keräsi pääasiassa Vienan Karjalasta, muokkasi runoja ja sommitteli niistä yhtenäisen kirjallisen teoksen. Kalevala kirjana on pitkälti Lönnrotin luomus, mutta sen taustalla kaikuvat vaka vanhat karjalaiset kansanrunot.
Lönnrot etsi Kalevalan aineistoksi pitkiä, kertovia runoja, joiden sankareina seikkailevat Väinämöinen kumppaneineen. Samankaltaisia runoja on laulettu perimätietona myös Savossa ja muualla Suomessa, mutta elinkeinojen, uskomusten ja muodin muuttuessa muuttuivat myös laulutavat ja -aiheet. Anna-Leena Siikalan mukaan savolainen runolaulu hiipui 1800-luvun alussa. Monia arjen tapahtumiin liittyviä runoja, kehtolauluja ja sananlaskuja on silti säilynyt elossa aina näihin päiviin asti.
Kansanrunouteen voi liittyä mielikuva jostain ylevästä ja etäisestä, joka kuuluu kirjahyllyyn ja juhlasalien lavoille.
Kansanrunouteen voi liittyä mielikuva jostain ylevästä ja etäisestä, joka kuuluu kirjahyllyyn ja juhlasalien lavoille. Kansanrunous on kuitenkin ollut aivan luonnollinen osa ihmisten arkisia askareita. Jos olet joskus ongelle lähtiessäsi lausunut Anna, Antti, ahvenia, olet lausunut kalevalamittaisen runon. Jos sinulle on lapsena laulettu Nuku nuku nurmilintua, olet kuullut kalevalamittaista runolaulua. Myös monet vanhat sananlaskut noudattavat kalevalamittaa: Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
Minulle vanhoissa runoissa tärkeintä eivät ole tarinat, vaan kieli. Kalevalamitaksi nimetyllä runomitalla on juuret jopa parin tuhannen vuoden takana, ja sitä ovat hyödyntäneet useat itämerensuomalaiset kansat lauluissaan, loitsuissaan ja arvoituksissaan. Tämän runokielen avulla on helppo muistaa ulkoa pitkiäkin rimpsuja. Runsas alkusoinnun käyttö antaa sanoille sulavan soinnin, tarkka tavujen sijainti keinuvan, kotoisan rytmin. Se on meidän kulttuuriperintömme perusrytmi, jota kannattaa vaalia.
Kirjoittaja kokoaa kansanrunousperinnettä Rautalammin Kulttuuriseuran hankkeessa. Paikallisia vanhoja runoja, tarinoita ja sananlaskuja voi lähettää osoitteeseen rautalamminrunot@gmail.com