Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Ei ole ilmaisia lounaita

Tämän lehden sivuilla 6–7 on juttua tervolaisesta Miska Laakkosesta. Vasta 15-vuotias Miska on ollut yrittäjänä jo kolmen vuoden ajan eli 12-vuotiaasta lähtien. Haastattelussa Miska kertoo, kuinka hänelle iski tuossa iässä työinto ja kun töitä alaikäinen ei saa rajattomasti tehdä, perusti hän toiminimen. Yrittäjä, kun voi aina olla töissä, jos vaan haluaa. Tavoitteena Miskalla on ennen kaikkea pärjätä elämässä omillaan ja toteuttaa unelmiaan.

Olen toimittajaurallani tavannut valtavan määrän Miskan kaltaisia fiksuja nuoria ja lapsia.

Alakoululainen on esitellyt minulle erittäin seikkaperäisesti piirustusta, jossa hänen unelmiensa Kuopiossa on parempi elää ja olla erilaisilla vihreän ja uusiutuvan energian ratkaisuilla. Kuvassa talojen katoilla kasvoi puita sitomassa hiilidioksidia, maassa kasvatettiin hedelmiä ja vihanneksia. Tässä visiossa kaikki käytetty energia, hyödynnettiin tavalla tai toisella uudelleen - mahdollisimman vihreästi tietenkin.

Itse olen vastaavassa iässä varmaan kaivanut vain nenää ja elellyt mielikuvitusmaassa.

Nuoriso on aina ollut pilalla, kuuluu vanha kitinä, mutta kyllä tässä tulevassa sukupolvessa on ainaisten väliinputoajien joukossa enemmän potentiaalia kuin monessa muussa aikaisemmassa polvessa. Jo ihan vaikka omassani.

Nykynuorilla on valtava tietämys niin maailmanmenosta kuin ilmastonmuutoksesta, luontoystävällisemmistä valinnoista, ihmisen moninaisuudesta ja työelämän mahdollisuuksista. Monella on jo hyvin nuorena selkeä tähtäin elämässä, jota kohti mennään hyvin systemaattista polkua erilaisten etappien kautta.

Motiivina on tulla toimeen ja ymmärtää, kuinka oma elanto tienataan.

Äkkiseltään Miskan kaltaisesta nuoresta voisi kuitenkin huolestua, sillä paljon puhutaan nuorten uupumuksesta. Burn out on nykyään valitettavan yleinen ilmiö, eikä sitä soisi missään nimessä lapsen kohdalle.

Miska osoittaa haastattelussa kypsyyttä, ja toteaa ettei itsekään halua kokea uupumusta alaikäisenä. Hän kuitenkin haluaa jo nyt valmistautua elämään, jossa hän pärjää omillaan. Motiivina on tulla toimeen ja ymmärtää, kuinka oma elanto tienataan ja pidetään samalla tulevaisuuden perheestä huolta.

Se ei ole lainkaan huono asia nuoren opeteltavaksi, koska lainapussilla käynti tulee aina jossain kohti takaisin maksettavaksi.

Elämä ei ole ilmaista, ja paras on, jos rahan arvon oppii mahdollisimman ajoissa.

Vanhempien kuuluu tukea ja auttaa, mutta jos kaikki tulee, kuin manulle illallinen, voi olla melko shokki ettei aikuiselämässä lopulta ole olemassa ilmaisia lounaita.