Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Asiasta ja vierestä Mitä velliä tänään syötäisiin?

Sain joku tovi sitten mummolta vanhan reseptilaatikon nimeltä Kätevä keittokirja. Tekijänä luultavasti Pellervo Eura. Laatikko oli jo niin kulunut, että nimestä ja kaikista muistakaan tiedoista ei ihan varmaksi saanut selvää.

Pieni pahvinen boksi oli kuitenkin ihan jonkun yrityksen valmistama ja jo toinen painos. Sen sisällä oli kymmeniä kortteja, johon oli kuhunkin kirjattu ylös erilaisia reseptejä. Ruoat oli jaoteltu erilaisiin teemoihin kuten: liharuoat, kalaruoat, makeat keitot, lämpimät keitot, silakka- ja silliruoat, kastikkeet, puurot ja salaatit. Kategorioita oli melkein kolmekymmentä. Kortteja selatessa vastaan tuli monta tuttua ja ”tavallista” reseptiä. Oli lihakeittoa, riisipuuroa, kaalilaatikkoa, ruskea kastike, aurinkosalaatti ja niin poispäin. Niitä oli mukava mummon kanssa tutkia.

Yhden kategorian kohdalla Y-sukupolveen kuuluva toimittaja kuitenkin tyrskähteli ja hämmästeli. Boksissa oli nimittäin ihan oma kategoria velleille.

Tein itselleni niiden perusteella vitsillä viikon vellimenun: Maanantaista tiistaihin syödään makaronivelliä, keskiviikosta torstaihin kaakaovelliä, perjantaina ohravelliä ja viikonlopun kunniaksi lauantaina tietenkin kaljavelliä! Sitten sunnuntaina ryystetään haikiana hiljaa laihialaista kesäkeittoa.

Vaikka olen kasvanut makaronilaatikolla, jauhelihakastikkeella, lihapullilla ja muilla ”vanhoilla” suomalaisilla arkiruoilla, ei kaakao- ja kaljavelli ainakaan kuulunut meidän ruokapöytään. Siksi huvitusta riitti. Laatikon annoin lopulta kokkiveljelleni, koska ajattelin hänen saavan siitä enemmän riemua ja koska, en itse ole oman talouteni Tomi Björck.

Taisin tehdä virheen.

Tuntuu, että aina tulee tehtyä niitä samoja eväitä ja kun pitäisi murua rinnan alle kehitellä, ei tule yleensä mitään uutta mieleen.

Ruokaohjeita on tarjolla enemmän kuin koskaan. Silti tuntuu, että aina tulee tehtyä niitä samoja eväitä ja kun pitäisi murua rinnan alle kehitellä, ei tule yleensä mitään uutta mieleen. Arjesta kun haluaisi vielä selvitä mahdollisimman helposti.

”Mitä tänään syötäisiin?” Siinä sekä mainoslause, että ihan aito oikea kysymys arkisesta elämästä. Olkoonkin tämä länsimäisen, liian hyvinvoivan ihmisen ahdinkoa puhtaimmillaan, ja heitän tämän nyt ihan hurtilla huumorilla, mutta miksi kukaan ei kertonut, että aikuisena pitää jatkuvaan olla miettimässä, mitä ruokaa sitä tänään tehdään. Lapsena ja teininä appeet vain ilmestyivät nenän eteen ja sitten niistä vielä kehtasi nirsoilla.

Jälkiviisaana olisi varmaan sittenkin pitänyt säilyttää tuo Kätevä keittokirja.

Ehkä soitan veljelle ja pyydän sen kaljavellin reseptin. Sitä en ainakaan ole ennen tehnyt.