Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijoilta | Tositarina elämästä

Lapsi kurottaa kätensä kohti taivasta. Oi, kuinka kirkas ja kaunis tuo tähti tummalla taivaalla onkaan.

Lapsi oli paahtavan auringon alla syntynyt, vanhemmat olivat väkivaltaisesti kuolleet. Muutamaa vuotta vanhemmat sisarukset etsivät syötävää ja kantoivat vettä kilometrien päästä. Työtä näillä pienillä lapsilla oli vuorotta tehtävä hengen pitimiksi.

Kuka näitä lapsia varjeli?

Villipedot vaanivat, elämä oli kyhätyssä kodissa lohdutonta. Olivatko nämä kurjuuteen syntyneet lapset jo syntyessään tuomittu huonomman osaan.

Suomessa ei tällaista kurjuutta ole yhdelläkään lapsella, hätä on aivan toisenlaista. Henkistä pahaa oloa, mikä monesti osoitetaan toiseen lapseen. Tällainen toisen lapsen tai aikuisen kohdistama paha olo on verrattavissa näihin ihmisiin, jotka auringon polttamassa maassa vedettömänä ja vailla sielua ravitsevaa henkistä ruokaa.

Vedetön ja nälkäinen on se ihminen, joka kurjistaa toisen elämän omalla ahneudellaan, omaa etua ajatellen.

”Taivaalla tähdet ja kuu

toivoa ja valoa maailmaan antakoon

keväiset auringon säteet

lumikukkineen, murheet poistakoot.”