Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijoilta: | Miten hyvinvointivaltio ja maailman onnellisin kansa sopii yhteen ruoka- ja leipäjonojen kanssa?

Mielenkiinnosta ja ystäväni kehotuksesta kävin tutustumassa Suonenjoella ViaDian ruokajakeluun ja leipäjonon asiakkaisiin. Mielenkiinto myös siksi, koska olen tutustunut Rautalammilla LeipäTiimin kautta tapahtuvaan ruokajakeluun ja vuosia sitten olin mukana Suonenjoen TehdäänItse ry:n työn tukijana. Osa tämän päivän leipäjonon asiakkaista on tuttuja. Ajan myötä paljon on tullut uusia minulle tuntemattomia asiakkaita. Jonojen asiakasmäärät eivät ainakaan ole pienentyneet. Osa asiakkaista odotti vuoroaan nurkan takana ikään kuin piilossa. Sitten oli ryhmiä, joissa ihmiset rupattelivat keskenään eli on syntynyt tärkeitä sosiaalisia tapaamisia. Moni onkin saanut hyviä ystäviä leipäjonosta. Jotkut tulivat viime hetkellä nopeasti hakemaan ruokakassinsa. Jonossa oli rauhallinen tunnelma eikä ulkopuoliset häirinneet.

Kuopiossa tehdyn haastattelun ja tutkimuksen mukaan noin joka kolmas jonottaja pitää ruoan hakemista nöyryyttävänä. Enemmistö ei kuitenkaan näe siinä mitään pahaa. Monelle on tärkeää myös ihmisten tapaaminen ruokajonossa. Haastateltavan mukaan ruoka-/leipäjonossa köyhän häpeä korostuu. Erään toisen paikkakunnan haastattelussa leipäjonon asiakas kertoi kuinka ulkopuoliset ihmiset huutelevat rumia. Hän kertoo: ”Itselle tullut tunne, että on itsekin jo päivämäärän ohittanut tuote.”

Vastoin joidenkin käsityksiä ruokajonossa eivät seiso säästeliäät keskituloiset, vaan todelliset huono-osaiset. Ruoka-apuun turvautuvat eivät myöskään saa kaikkia heille kuuluvia tukia, ovat väliinputoajia, eivät osaa tai halua tukia hakea. Ruoka-avulle on todellinen tarve. Kuopiossa tehdyn tutkimuksen mukaan tyypillinen ruokajonossa seisoja on yksin asuva, iäkäs ihminen, joka elää yhteiskunnan tuilla ja hädin tuskin selviäisi ilman ruoka-apua (HS).

Suomi on hyvinvointivaltio ja olemme yksi maailman onnellisin kansa. Miten tämä sopii yhteen ruoka- ja leipäjonojen kanssa? Leipäjonossa käyminen ei ole leipäjonon asiakkaan häpeä. Yhteiskunnan velvollisuus on hoitaa vähävaraiset, syrjäytyneet ja äkilliset elämäntilanteet niin, että ei tarvitse turvautua leipäjonoon.

SOTE-uudistus: Tuleva Pohjois-Savon hyvinvointialue. Jo nimi kertoo, että alueella kaikkien asukkaitten tulisi voida hyvin. Ihmisille on turvattava perustarpeet ruoka, koti/lämpö, vaatteet, terveydenhuolto, työtä tai tekemistä, mikäli pystyy tekemään ja nämä inhimillisesti järjestettynä.

Jos jotakin hyvää: kauppojen ylijäämäruoka ei mene enää roskiin.

Sairaanhoitaja/sosionomi, kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialueen varavaltuutettu (KD)

Vastoin joidenkin käsityksiä ruokajonossa eivät seiso säästeliäät keskituloiset, vaan todelliset huono-osaiset.