Harry lennätti Lontooseen

Asiasta ja vierestä

Harry Potter -kirjojen suomentaja Jaana Kapari vieraili vuonna 2010 Rautalammilla kertomassa työstään.

Haastattelin häntä, mutta harmittelin ja hieman häpeilinkin mielessäni sitä, etten osannut tehdä vielä syvällisempiä kysymyksiä. En nimittäin ollut siinä vaiheessa lukenut kirjoista yhtäkään, eikä velhomaailma ollut vielä avautunut minulle. Tiesin Tylypahkan, Harryn, Ronin ja Hermionen, en paljonkaan muuta.

Potter-hypetys ei kuitenkaan ollut jäänyt minulta huomaamatta ja tiesin, että kirjat pitäisi lukea jo pelkästään siitä syystä, että tietäisi mistä puhutaan.

Sitten eräänä päivänä, osittain ehkä Jaana Kaparin ansiosta, tartuin saagan ensimmäiseen osaan Harry Potter ja viisasten kivi.

Päästyäni vauhtiin en olisikaan malttanut laskea kirjaa käsistäni – niin mukaansatempaava se oli. Hurmaantuneena ahmin sarjan kaikki seitsemän kirjaa muutaman viikon aikana.

Harmittelin, ettei Ollivander´s ollut auki.

Minusta tuli Harry Potter -fani siinä mielessä sopivaan aikaan, että ehdin vielä sopivasti nähdä kaksi viimeistä elokuvaa tuoreeltaan elokuvateatterissa.

Suonenjoen elokuvateatteri Kino Rio oli ajan hermolla ja järjesti Harry Potter ja kuoleman varjelukset osa 2:sta yönäytöksen julkaisupäivän aattona.

Suonejoella päästiin siis näkemään saagan huipennus ensimmäisten fanien joukossa maailmassa, mikä oli mahtavaa. Teatteri olikin täynnä väkeä.

Minulla on taipumusta hurahtaa asioihin täysillä ja niinpä Harry Potter lennätti minut jopa Lontooseen asti kolmisen vuotta sitten.

Vierailin Warner Brosin studioilla Leavesdenissa, missä Potterit on valtaosin filmattu.

Kierros alkoi suuresta salista ja jatkui Rohkelikkojen oleskeluhuoneen, Kalkaroksen taikajuomaluokan, Tylypahkan porraskäytävien ja Dumbledoren toimiston kautta Kiellettyyn metsään ja junalaiturille 9 ja 3/4, missä Tylypahkan pikajuna jo odotti.

Kermakaljan siemailun jälkeen piipahdin Poimittaislinjan bussissa ja katselin sillalta kuinka pienet velho-oppilaat taistelivat kuolonsyöjiä vastaan. Siitä jatkoin kierrosta Viistokujalle. Harmittelin, ettei Ollivander´s ollut auki, sillä olisin mielelläni ostanut itselleni oman taikasauvan...

Kiertelin lavasteissa kirjaimellisesti koko rahan edestä, sillä yhtäkkiä tajusin viettäneeni studioilla lähes seitsemän tuntia. Siinä vaiheessa edessä olikin enää viimeinen ja vaikuttavin etappi, pieni sali, jossa oli valtavan kokoinen Tylypahkan pienoismalli, jota yleisö sai ihastella elokuvamusiikin soidessa taustalla.

Mieleeni jäi seinälle kirjoitettu J.K Rowlingin lainaus: ”Eniten rakastamamme tarinat elävät meissä ikuisesti, joten tuletpa takaisin sivu sivulta tai ruudun kautta, Tylypahka on aina toivottamassa sinut tervetulleeksi kotiin.”

Kolahti eskapistin sieluun.

Lue lisää aiheesta