Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Asiasta ja vierestä Taikoen kohti uutta vuotta

Uusivuosi ja juhannus ovat ajankohtia, jolloin on perinteisesti tehty tulevaisuuden ennustamiseen liittyviä taikoja. Naimattomat ovat juhannuksena halunneet saada vihiä tulevasta puolisosta.

Uudenvuoden taikojen osalta kirjo on laajempi, sillä tulevan puolison lisäksi on haluttu tietää enemmän edessä olevasta uudesta vuodesta, esimerkiksi tulevasta sadosta tai kuolemasta.

Vuodenvaihde on hetki, jolloin sanotaan hyvästit vanhalle vuodelle ja otetaan vastaan uusi vuosi toiveikkain mielin. Tinanvalaminen on monessa perheessä tuttu uudenvuodenyöhön ajoittuva rituaali.

Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten tinan ja lyijyn seoksesta valmistettujen hevosenkenkien myynti kiellettiin kolme vuotta sitten. Tilalle ovat tulleet uudet, aiempaa kalliimmat tinakengät, joiden koostumuksessa ei ole enää lyijyä.

Tinan muodosta on päätelty edessä olevan vuoden tapahtumia. Rosoisen pinnan on uskottu ennustavan rahaa. Monena vuotena olen nostanut vesisangosta rosopintaisen tinamöykyn, mutta eipä sitä rahavuorta ole kertynyt!

Yksi keino katsoa tulevaan, on ”peilistä katsominen” keskiyöllä. Pöydälle laitetaan kaksi peiliä vastakkainen ja kynttilät molempien peilien viereen. Peilien väliin muodostuvaa kynttiläkujaa pitkin näkyi sitten tulevan vuoden kohtalo, vaikkapa tuleva puoliso, kehto tai ruumisarkku. Tekee, kuka uskaltaa!

Tekee, kuka uskaltaa!

Taikojen lisäksi uuteenvuoteen liittyy monenlaisia sanontoja, joilla ennakoidaan tulevaan vuotta. ”Jos on usva uunnavuonna, niin on halla heinäkuussa” on yksi tutuimmista sanonnoista.

Sanonta, jonka kuulin usein äidiltäni liittyy tulevan sadon ennustamiseen: ”Kirkas tähtitaivas uudenvuodenyönä tietää hyvää vilja- ja marjasatoa.” Sanonnat ovat peräisin ajalta, jolloin maatalous oli vallitseva elinkeino. Silloin vuodensadosta oli kiinni se, millaiseksi eläminen tulevana talvena muodostui.

Itseasiassa uusivuosikaan ei aina ole Suomessa sijoittunut nykyiselle paikalle tammikuun alkuun. Nykyinen ajankohta tuli kristinuskon myötä 1500-luvulla. Ennen sitä uuden vuoden katsottiin alkavat myöhäissyksyllä, kun sato oli saatu korjattua laariin ja syysteurastukset tehtyä.

Nykyään uudenvuodenviettoonkin liittyy aivan uudenlaisia perinteitä: rakettien ammuntaa, ystävysten ja perheiden juhlintaa, kuntien tai yhteisöjen järjestämiä uudenvuodenjuhlia.

Tosin yhteisten juhlien perinne katkesi vuosi sitten ja samoin käy tälläkin kertaa. Maailmanlaajuinen pandemia estää yhteiset uudenvuodenvastaanottajaiset jälleen kerran. Toivotaan, että tuleva vuosi tuo jotain parempaa tämänkin osalta.

Kirjoittaja on maailman tarkkailija Virmaan rannalta.