Passipaikka Uusia huijauksia tarjolla sähköpostilla ja tekstarilla

Traficom uutisoi viime viikolla verkkopankkitunnuksien kalasteluyrityksissä yli 70 prosentin viikkokasvun. Se tarkoittaa, että uusi huijausaalto on käynnistynyt. Uutta tässä on se, että huijauksia on tarjolla kaikkein suomalaisten pankkien nimissä.

Ilmoitusmäärissä on ollut kasvua koko syksyn ajan, mutta kalasteluyrityksissä ja niistä tehdyissä ilmoituksissa on aaltomaista vaihtelua.

Valeviestit näyttävät oikeilta pankkien viesteiltä. Niissä voidaan käyttää pankkien aitoja viestipohjia ja ne ovat kieliasultaan erittäin hyviä. Viestissä olevaa linkkiä seuraamalla päätyy uskottavan näköiselle valeverkkosivulle. Eroja on vaikea huomata, varsinkin jos tätä vaarallista pankkipeliä pelaa älypuhelimen pienellä näytöllä.

Pankkitietojen urkkimiseen käytettäviä huijausviestiä tarjoillaan sähköpostitse ja tekstiviestillä. Huijaussivustoille voi päätyä myös hakukoneisiin luotujen linkkien kautta.

Rikolliset käyttävät kaappaamiansa verkkopankkitunnuksia paitsi rahan varastamiseen, myös vahvan tunnistautumisen välineinä. Tunnusten joutuminen vääriin käsiin voi johtaa esimerkiksi identiteettivarkauksiin.

Android-käyttäjiä kiusataan myös haittaohjelmalla, mitä levitetään tekstiviesteillä. Tekstiviestin teemana on yleensä ääniviesti tai ilmoitus matkapuhelinoperaattorilta. Jos vastaanottaja sortuu avaamaan linkin ja asentamaan haittaohjelman, se voi käyttää puhelimeen tallennettuja tietoja ja lähettää laitteesta omatoimisesti haittaohjelmaa levittäviä huijausviestejä.

Pyytämättä ja yllättäen tarjolle tulevia linkkejä ei kannata avata ja ladata laitteelle.

Verkkopalvelut ovat tätä päivää, mutta terve varovaisuus linkkien avaamisessa kannattaa muistaa. Verkkopankissa kannattaa asioida pankin omalla mobiilisovelluksella tai kirjoittamalla selaimen osoitekenttään pankin koko osoite. Jos oikealla pankilla on oikeaa asiaa, viesti löytyy sieltä.

Pyytämättä ja yllättäen tarjolle tulevia linkkejä ei kannata avata ja ladata laitteelle.