Passipaikka: Sarvipäiden tilastopiikki huipentuu lähiviikkoina

Päivi Halonen

Päivi Halonen

Viime viikolla autoilijat saivat verestellä taitojaan huonossa kelissä ajamisessa. Vaakatasossa pyyhkinyt tuisku heikensi näkyvyyttä ja sohjoutunut lumi sai ajoneuvon hakemaan yllättäviä kulku-uria. Sisä-Savossa osattiin ajaa kelin mukaan, eikä uutisia pahoista ulosajoista tarvinnut kirjoittaa.

Toivottavasti malttia riittää myös jatkossa. Loka-marraskuu on hirvien aktiivista liikkuma-aikaa ja niitä on suuri todennäköisyys tavata myös ajoteillä.

Viime vuonna Manner-Suomessa tapahtui yli 14 000 riistaonnettomuutta, joista 2 401 kirjattiin tilastoon marraskuussa.

Kiima-aika juoksuttaa hirviä, samoin talvimuutto ja hirvijahti.

Hirvieläinonnettomuuksista lähes kaksi kolmasosaa ajetaan hämärässä tai pimeässä.

Syyt ovat selvät: hirvien omaehtoinen liikkuminen yöruokailualueille ajoittuu juuri ilta- ja aamuhämärään ja autoilijan näkyvyys tieympäristöön on hämärässä heikko.

Toivottavasti malttia riittää myös jatkossa.

Ihmisen vireys ja reagointinopeus ei yleensä ole parhaimmillaan heti aamulla tai pitkän päivän jälkeen illalla. Ajatukset ratin takana voivat olla päivän tulevissa tapahtumissa tai tehdyissä askareissa.

Ja vaikka olisi kaikilla aisteilla tilanteessa mukana, hirven loikka tielle on niin nopea, että jalan vienti jarrulle ja auton pysähtyminen ennen pamausta ei aina ole mahdollista.

Ennakointi on valttia tässäkin. Hirvivaara-alueella ajellaan maltillista nopeutta ja kaukovaloja käytetään niin paljon, kuin se on muuta liikennettä kiusaamatta mahdollista.

Hyvä varoitusmerkki valoisaan aikaan on tien läheisyydessä huomiovaatteissa heiluva metsästäjä. Alueella on silloin myös hirviä.

Jos sarvipää ilmestyy auton eteen, sitä tulee väistää takaa - hirvi harvoin kääntyy takasin tulosuuntaansa.

Kommentoi