Kun ihmisellä on taipumus pelastella kuolemaisillaan olevia viherkasveja ja täydellinen viherpeukalottomuus, tuloksena ei ole viidakkomaisen vihreä koti.
Tekohengitettävät kasvit usein elpyvät, kun saavat jakamattoman huomion. Sen jälkeen ne unohtuvat muiden jo kotiutettujen joukkoon ja huonostihan siinä käy.
Pudottaa rumautin töissä kaapiston päällä olleen ikiaikaisen jonkun – kukaan ei varmuudella tiedä mikä kasvi se on. Kasvi irtosi ruukusta ja sen pitkät oksat katkeilivat. Kasvi siistiytyi keikauksessa suuresti, ja pääsi nättinä takaisin paikoilleen ilahduttamaan toimituksessa liikkuvia.
Ne katkenneet oksat keräsin pussiin ja hiissasin kotiin. Juurrutin niihin komea juuret ja ruukutin hellin käsin ja kauniita sanoja höpisten.
Yhteinen elomme alkoi hyvin, mutta kun oksanpätkät olivat poissa silmistä, olivat ne poissa mielestäkin. Tuskin emokasvikaan niitä enää omikseen jälkeläisiksi tunnistaisi.
Tytär pätki pitkän juorun ja juurrutti pätkät. Hän sai niihin pontevat juuret ja istutti ne. Ruukutettuja juoruja riitti jakoon ja yksi löysi paikkansa myös meiltä.
Paljastui, että karvat olivat juuria.
Eikö se kestänyt toimittajan ammatillista otetta, että tiedot tarkistetaan? Niin tai näin, varmana ja helppohoitoisena tunnettu juoru voi meillä huonosti. Lopulta, kun sitä kosketti, niin kaikki mullan yläpuolella ollut romahti kasaan. Se joko hukkui tai kuivui, varmuutta kuolinsyystä ei ole. Ruukkuun jäi vain mustaa multaa.
Naisten lehdet ovat tulvillaan viherkasvien kanssa onnistuneita. Tiedän kuitenkin varmuudella, että tässä maailmassa on toinenkin tämän asian kanssa tunaroiva.
Ystävän lapsuudenkodissa oli pyöreä pallokaktus. Talouden kasvit olivat rouvan hoidossa.
Päivänä eräänä perheen äiti huomasi kaktuksen päällä kasvavan kummallista karvaa ja ryhtyi tutkimaan asiaa tarkemmin. Paljastui, että karvat olivat juuria.
Talon herra oli vahingossa kaatanut ruukun ja kaktus oli pyörähtänyt pois ruukusta. Mies oli nostanut ruukun pystyyn, laittanut kasvin astiaan ja siivonnut mullat lattialta. Palleroinen oli asettunut päälaelleen, juuret kohti kattoa.
Vaikka mielenkiinto ei riitä touhuamaan kasvien kanssa päivittäin, haluan silti vihreitä ja vehreitä kasveja.
Juorujen kanssa pärjännyt tytär kertoi oman selviytymisvinkkinsä: Hän kastelee kukat aina ja vain perjantaisin.
Perjantaina moni ottaa huikkaa, joten muistikikka toimii kasveille. Ne eivät jää viikkokausiksi ilman vettä, eikä niitä toisaalta tule hukuttaneeksi jatkuvalla kastelulla.
Perjantaina siis otetaan huikkaa.