Lukijoilta: Rautalammin museon tulevaisuus on turvattava

Arkistokuva Rautalammin museon kattoremontista. Päivi Taskinen-Kekki

Leni Koukkari, Mirja Korhonen, Jukka Kukkonen, Janne Vilkuna

Rautalammin museon toiminnan rahoitus on keskusteluttanut niin kauan kuin museo on ollut olemassa. Tuon 83 vuoden aikana museo on kasvanut ja kehittynyt merkittäväksi kulttuurilaitokseksi ja matkailunähtävyydeksi, johon saapuu vierailijoita vuosittain tuhansia eri puolilta Suomea ja maailmaa. Samalla Rautalammin museo markkinoi paikkakuntaa ulkopuolelta tuleville matkailijoille. Museon toimintaan on panostettava varoja jatkossakin, sillä ilman julkista rahoitusta ja Rautalammin kunnan avustusta museotoiminta joudutaan ajamaan alas.

Museo satsaa näyttelytoiminnan vetovoimaisuuden kohentamiseen. Vuonna 2022 museon peruskorjaus jatkuu museorakennuksen sisätiloissa. Museota ylläpitävä Peuran museosäätiö sr. sai peruskorjaamista varten testamenttilahjoituksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän peruskorjausavustuksen. Peruskorjauksen prioriteeteiksi on asetettu terveellinen ja esteetön museorakennus, jonka taidesali täyttää korkeat näyttelyolosuhdevaatimukset. Tämä takaa houkuttelevan näyttelytoiminnan tulevaisuudessa.

Museo tuo näkyvyyttä, rahaa ja matkailijoita alueelle. Kuluneena kesänä museossa tehdyn asiakaskyselyn mukaan huomattava osa museon asiakkaista käytti Rautalammin yrittäjien tarjoamia palveluita käyntinsä yhteydessä. Eniten museosta hyötyvät ravintola-, kahvila- ja liikeyritykset sekä kaupat. Museossa kävi kesän aikana noin 2 000 asiakasta. Tulos on hyvä ottaen huomioon koronarajoitusten vaikutukset tapahtumiin ja ryhmämatkailuun.

Museon kokoelmat ovat aarreaitta. Rautalammin museossa on yli 70 000 tallennetta; esineitä, valokuvia, arkistoaineistoa, kirjallisuutta, sanomalehtiä, taidekokoelma ja 11 rakennusta. Kokoelmat ovat korvaamattoman arvokkaita todisteita Rautalammin maineikkaasta historiasta. Museon toiminta tuo Sisä-Savoon ja Etelä-Konneveden alueelle hyvää imagoa ja rakennusaineita matkailuelinkeinon kehittämiselle.

Museolla on monta velvollisuutta. Rautalammin museo on niin sanottu ammatillinen museo, joten museo noudattaa museolaissa (1705/2019) määrättyjä säädöksiä. Museon palvelut ovat avoinna ympäri vuoden. Jatkuva näyttely- ja julkaisutoiminta, kokoelma- ja tallennustyö sekä tutkimus ovat museon ydinosaamisaluetta. Rautalammin museo satsaa aktiivisesti myös koululaisille suunnattuun opetustyöhön, jotta paikkakunnalla säilynyt voimakas kulttuuri-identiteetti säilyisi jatkossakin osana kuntalaisten ajattelutapaa.

Rautalammin museon omarahoitusosuus on huomattavan suuri, mutta oma tulonhankinta ja valtionavustus eivät riitä takaamaan museotoimintaa Rautalammilla. Peuran museosäätiö saa toimintansa tueksi Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta. Valtionosuus oli viime vuonna noin 60 000 euroa, mikä kattaa noin 34 prosenttia (suluissa valtakunnan keskiarvo, 38 %) museon kuluista. Rautalammin kunnan avustuksen osuus oli noin 40 000 euroa, joka on kuluista noin 24 prosenttia (33 %). Museon omatoimisen varainhankinnan osuus oli jälleen peräti 42 prosenttia (29 %) kuluista eli museo toimii tehokkaasti. Museolla työskentelee ainoastaan kaksi lain edellyttämää museoammattilaista työntekijää. Työtehtäviä riittää yllin kyllin, sillä työntekijät hoitavat pääasiassa kaiken siivoamisesta ja vuokratoiminnasta lähtien.

Rautalammin museo on ennen kaikkea rautalampilaisten museo, hienon ja kulttuuriperinnöltään rikkaan paikkakunnan helmi, jonka toimintaa ei saa ajaa alas. Virheitä on myöhemmin mahdoton korjata, sillä haavat herkästi tuhoutuvan kulttuuriperinnön alalla ovat pysyviä. Mikäli kunnan avustus menetetään, menetetään ennen pitkää myös valtionosuus, eikä sitä enää takaisin saada, sillä se myönnetään muille museoille. Juuri peruskorjatun museon ovet on valitettavasti suljettava.

Leni Koukkari on Rautalammin museon johtaja, Mirja Korhonen museosihteeri, Peuran museosäätiön hallituksen museoammattilaiset , jäsenet Jukka Kukkonen, erikoistutkija, Janne Vilkuna museologian professori.

Kommentoi