Passipaikka: Saviselta puutarhapalstalta valmiille luomuruokakorille

Tomaatti ja basilika ne yhteen soppii. Päivi Halonen
Päivi Halonen

Päivi Halonen

Maaseudulla on perinteisesti kasvatettu itse ruokaa. Kaupungissa isopihaisten omakotitaloasujien takapihalta löytyy usein kasvimaa. Kerrostaloasujat ovat hakeutuneet siirtolapuutarhoihin viljelemään ja viettämään aikaa.

Kun olin pieni, meillä oli puutarhapalsta vuokralla. Ei kasvimaalla aurinkoa otettu, mutta talven perunat ja porkkanat sieltä nostettiin kerrostalon kellariin. Ihminen on aina pyrkinyt turvaamaan syömisensä viljelemällä tai keräilemällä.

Viime vuosina ruuan alkuperä on saanut paljon huomioita. Viimeistään korona-ahdinko ja -sulut saivat kansan heräämään. Omavaraisuus ruuantuotannossa on valtakunnalle tärkeä ja se heijastuu yksilön valintoihin. Halutaan tietää missä ruoka kasvaa, kuka sen kasvattaa ja millä keinoin?

Luonnonmukaisuus ja lähellä kasvatettu ovat haluttuja arvoja ja ilmastonmuutoksen hillitseminen vaikuttaa valintoihin. Onko järkeä kuljettaa tuotteita ympäri maapalloa kun ruokaa voi tuottaa lähellä?

Vuonna 2011 perustettiin Suomeen ensimmäinen ruokaosuuskunta, joka toimii kumppanuusviljelyn periaatteella. Kaupunkilaisten oma pelto on Vantaan Korsossa ja sitä viljelevät palkatut puutarhurit. Osuuskunnan jäsenet maksavat osuuskuntamaksun ja tukevat toimintaa talkootunneilla. Kukin osakas saa vastineeksi ruokakasseja satokauden ajan.

Kumppanuusviljely rantautuu Sisä-Savoon tänä kesänä. Vanhamäki säätiö viljelee, ja vuosimaksun maksanut asiakas saa joka toinen viikko ruokakorin, missä on satokauden tuotteita.

Talkoisiin osallistumista ei edellytetä, mutta siihen annetaan mahdollisuus. Päivä viljelyksillä voi olla elämys, eikä varmasti ole haitaksi, jos osaa kylvää, hoitaa ja korjata sadon.

Kuka sen kasvattaa ja millä keinoin?

Kommentoi