Passipaikka: Ryppynaamojen valtakunnassa heräillään jo

Päivi Halonen

Päivi Halonen

Luonnossa liikkumisen lisääntyessä kiinnostus sieniin on herännyt entistä useammalla. Savon Sieniseura kertoo sienipolun aloitustaulussa, että Suomessa tunnetaan tuhansia sieniä, syötäviä niistä on 200–600 lajia. Sienilajeja kannattaa opetella tuntemaan vähitellen.

Sienipolulla on selkeitä opastetauluja, ja taulut on sijoitettu sellaisiin paikkoihin, joissa kyseistä sienilajia on tavattu. Lopummalla kesää ja alkusyksyllä lajituntemuksensa voi siis varmistaa melko todennäköisesti ihan aidoista sienistä.

Lintharjun sienipolku myötäilee kahden kilometrin lenkkipolkua, eikä polulla voi eksyä, kulkipa sitä kummin päin tahansa.

Kulkuväylä on leveä ja helppokulkuinen, kaupunkilaisten sienipolku. Se on mukava lisä paikallisille ja tukee kaupungin imagoa.

Vaikka kansa on oppinut liikkumaan luonnossa, metsiin kaikki eivät rohkene lähteä patikoimaan. Turvallinen, kaupungin kainalossa oleva sienipolku tarjoaa elämyksiä myös aremmille.

Kun ruokasienet tulevat tutuiksi, niitä voi poimia paitsi omaan käyttöön, myös viemisiksi henkilölle, jonka tietää pitävän sienistä. Oma, iäkäs äitini ilahtuu suuresti kantarelleista, samoin huonojalkaiset appivanhemmat.

Kaupungin kainalossa oleva sienipolku tarjoaa elämyksiä.

Helposti tunnistettavia ryppynaamoja, kuten sienineuvoja Kirsti Eskelinen korvasienistä puhuu sivun 3 uutisessa, on jo putkahdellut ojanpientareille kasvattelemaan ryppyjään. Korvasieni ei häpeä maussa, mutta vaatii myrkyllisyytensä takia työlästä ryöppäämistä.

Jos sienikorin heiluttaja osuu paikkaan, missä sieniä kasvaa ylenpalttisesti, sienistä voi tehdä ruuan sijaan lisäansioita.

Jokamiehen oikeuksilla kerättyjen luonnontuotteiden myynti on verovapaata tuloa.

Kommentoi