Asiasta ja vierestä: Miksi kunta ei tee mitään?

Sari Tulila.

Sari Tulila

Kunta ei markkinoi. Kunta ei tiedota. Kunta ei pidä yritysten puolta. Kunta unohtaa nuoret.

Usein noissa kommenteissa on totta toinen puoli ja kritiikki paikallaan. Olisi suotavaa, että ”kunta” hoitaisi asioita paremmin ja huomioisi kaikkia kuntalaisia hyvin. Kenen olisi pitänyt tehdä jotain enemmän tai paremmin, jos ”kunta” saa moitteet? Miksi ”kunta” jättää asioita hoitamatta tai töpeltää joidenkin asioiden hoidossa niin, että kuntalaiset pahoittavat mielensä?

Kuntaa edustavat viranhaltijat, kunnan ja kunnallisten yhtiöiden työntekijät sekä kuntaan valitut luottamushenkilöt. Koska ratkaisuja ja päätöksiä tehdään osittain viranhaltijoiden toimesta ja enimmäkseen demokraattisesti, syyllisiä voi etsiä monelta jakkaralta.

Yleisesti olen sitä mieltä, että syyllisiä etsimällä harvoin asiat paranevat. Tosiasiat on tietysti tunnustettava ja mielen pahoitusta pahoiteltava.

On pyrittävä korjaamaan asiaa, jos jotenkin voi. Aina ei voi, kun niukkoja resursseja jaetaan moneen paikkaan. Aina voi keskustella asianosaisten kanssa ja on koetettava ymmärtää näkökulmia puolin ja toisin. Koska kunta käyttää yhteisesti kerättyjä verovaroja, se kirvoittaa ihmisiä olemaan valppaana: ”Mihin ne meidän rahat menevät”.

Joskus tuntuu siltä, että ”kunta” on pohjaton toiveiden tynnyri, josta pitäisi löytyä apu, rahoitus ja ratkaisu lähes kaikkeen. Tämä korostunee pienillä paikkakunnilla. Olen tehnyt vertailevaa kenttätutkimusta ystäväperheiden kesken ja tullut siihen tulokseen, että täällä on totuttu aika hyvään palveluun. Ei monessa isommassa kunnassa asiat suju kovinkaan jouhevasti.

Olen usein toiminut välj´vouhkana kunnan ja yrittäjien välillä, koska elinkeinoasioiden parissa on vierähtänyt yli 10 vuotta. Pääsääntöisesti asiat sujuvat hyvin ja molemmilla osapuolilla on vilpitön halu ja pyrkimys ymmärtää, miten asiat saadaan sujumaan. Yhteispelillä.

Joskus tilanteet jumittavat. Yrittäjien on vaikea ymmärtää kuntien byrokratiaa ja päätöksenteon hitautta. Asiat eivät tapahdu ”asap”, kun odotellaan päätösten lainvoimaisuuksia tai viranhaltijan lomaltapaluuta. Kunnan moninainen rooli on haastava: Samalla, kun mahdollistetaan elinkeinonharjoittamista, on otettava huomioon päätöksenteon vaikutus muihin yrittäjiin ja kuntalaisiin. Päätöksiä ohjaa myös melkoinen liuta erilaisia lakeja. Ei ole helppoa tasapainoilla näiden asioiden välillä ja ennustaa samalla, millä tavalla luodaan paikkakunnalle parhaiten työllisyyttä, verotuloja ja tyytyväisiä kuntalaisia.

Hyvän puhuminen ja yhdessä tuumaaminen satavat lopulta kaikkien laariin parempina lopputuloksina. Liian paljon on turhaa arvostelua, omien etujen puolustamista ja pikkuasioista jänkäämistä. Uusia etuja tai apuja vaatiessa saattaa helposti unohtua, mitä on jo tähän mennessä saanut.

Lopulta me kaikki edustamme kuntaa, kun avaamme suumme turuilla ja toreilla. Minkä viestin laitan kiertämään? Erään ystäväni ja viestintäammattilaisen ohje on hyvä: Voisinko minä tehdä jotain toisin, että tämä kunta olisi parempi paikka?

Kirjoittaja on elinkeinoasiamies.

Kommentoi