Passipaikka: Veteraaneilta arvokas perintö jälkipolville

Kansallista veteraanipäivää vietetään huhtikuun 27. päivänä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Anne Hakkarainen
Anne Hakkarainen

Anne Hakkarainen

”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, muistakaa: Heille kallis ol’ maa. Kertokaa lastenlapsille lauluin: Himmetä ei muistot koskaan saa!”

Tämä vesantolaislähtöisen Kalervo Hämäläisen säveltämä ja sanoittama Veteraanin iltahuuto -laulun kertosäe ja koko laulu saa kyynelkanavat tulvimaan.

Toimittajan työssä on vuosien varrella päässyt mukaan moneen itsenäisyys- ja veteraanipäivän juhlaan ja aina ohjelmanumerot liikuttavat. Myös iäkkään juhlayleisön seuraaminen herkistää, kun miettii, mitä tunteita ja muistoja he käyvät sillä hetkellä läpi.

Veteraanipäivän juhlia ei voi vielä pitää koronarajoitusten takia, mutta kuntien, seurakuntien ja reserviläisjärjestöjen järjestämää kunnianosoitusta sankarihaudoilla voi seurata striimattuna netistä.

Kansallista veteraanipäivää vietetään huhtikuun 27. päivänä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Juhlapäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella.

Kelan tilasto rintamalisän saajista kertoo, että tämän vuoden alussa veteraaneja oli keskuudessamme vielä 5 886. Miehiä näistä on 2 752, naisia 3 134.

Enemmistö elossa olevista veteraaneista on nyt naisia.

Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton mukaan viime vuonna siirryttiin historialliseen tilanteeseen, sillä enemmistö elossa olevista veteraaneista on nyt naisia. Naisille myönnettyjä rintamapalvelutunnuksia on myönnetty muun muassa lottina, sotilaskotisisarina, Punaisen Ristin apusisarina, ilmatorjunta- ja evakuointitehtävissä sekä työvelvollisina sotien aikana toimineille naisille.

Veteraanipäivän keskeisenä tavoitteena on veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville. Veteraanit turvasivat Suomen itsenäisyyden ja jälleenrakensivat maan sodan jäljiltä. Se on arvokas perintö meille jälkipolville.

Kommentoi