Passipaikka: Elämää ennen koronaa ja korona-aikana

Kuvituskuva. Anne Hakkarainen
Anne Hakkarainen

Anne Hakkarainen

Jopa 95 prosenttia nuorista koki, että oli saanut riittävästi terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja. Työllisyyspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen saatavuus arvioitiin lähes yhtä hyväksi.

Tiedot ilmenevät tänään julkistetusta vuoden 2020 Nuorisobarometrista, jonka aiheena olivat nuorille tarjottavat palvelut. Tutkimuksen aineisto kerättiin alkuvuonna 2020 ennen kuin korona rantautui Suomeen.

Osalla nuorista oli ongelmia erityisesti tilanteissa, joissa elämänhallinta on tavalla tai toisella uhattuna. Velkaneuvontaa, apua rahapeliongelmiin tai päihdepalveluja ei ole saatavilla riittävästi.

Ongelmia kohdataan myös esimerkiksi hoidon ja palvelujen jatkuvuudessa. Hoitoon pääsy voi olla hidasta ja kokemus mahdollisuudesta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon heikko.

Vuoden 2020 seurantatiedoista nousee esiin myönteisenä trendinä etenkin yhteenkuuluvuuden tunne. Myös nuorten itsetunto ja omaan elämään liittyvä hallinnan tunne on vahvistunut.

Koronavuosi on vaikeuttanut nuortenkin elämää monella tavoin, ja tutkimuksen tulokset voisivat olla toisenlaisia korona-ajalta. Esimerkiksi etäopiskelu on heikentänyt opiskelijoiden henkistä jaksamista.

Lehdessämme kerrotaan, kuinka LAB-ammattikorkeakoulun kaksi fysioterapiaopiskelijaa teki opinnäytetyönään lukiolaisille suunnatun hyvinvointipodcastin. Fysioterapeuttien rooli terveysongelmien hoidossa on muuttumassa yhä enemmän kokonaisvaltaiseen ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Koulu-uupumukseen pitää suhtautua vakavasti ja löytää nuorten kanssa keinoja sen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan.

Koulu-uupumukseen pitää suhtautua vakavasti.

Kommentoi