Asiasta ja vierestä: Sanojen taivuttelun ihanuutta

Anne Hakkarainen

Anne Hakkarainen

Kun tulin aikoinaan kesätoimittajaksi Sisä-Savon Sanomiin, vanhemmat kollegat neuvoivat alkajaisiksi, että Rautalampi taivutetaan Rautalammilla, ei Rautalammella. Samoin Rautalammilta lähtöisin oleva tai siellä asuva on rautalampilainen, ei rautalampelainen, vaikka se vieraan korvaan olisi ihan ok, mutta paikallisten korvaan väärä muoto särähtää.

Toisaalta on vaihtelua sanoissa suonenjokelainen ja suonenjokinen tai konneveteläinen ja konnevetinen.

Asukkaiden nimitykset tuottavat päänvaivaa etenkin ulkopaikkakuntalaiselle, mutta ne voivat askarruttaa myös paikallisia, jos nimien käytössä on vaihtelua.

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimineuvonnassa suositetaan ensisijaisesti sellaista asukkaannimitystä, joka soveltuu yleiskieliseen ja valtakunnalliseen käyttöön, mutta kerrotaan myös muista paikallisista käytännöistä.

Valtaosa kuntien asukkaannimityksistä noudattaa yksinkertaista yleissääntöä, mutta siitä on myös runsaasti poikkeuksia.

Erilaiset tapaukset on koottu Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla julkaistuun Asutusnimihakemistoon, joka on kaikille avoin ja jota päivitetään jatkuvasti.

Väärät muodot eivät maailmaa kaada.

Asukkaannimityksissä käytetään lainen/läinen-johdinta.

Yleissäännön mukaan asukkaannimitys perustuu sellaiseen paikannimen sanavartaloon, joka saadaan muun muassa na-, nä-päätteisestä essiivimuodosta: Varkaute-na. Sanavartaloon liitetään sitten lainen- tai läinen-johdin: varkaute-lainen.

Yleissäännöstä hieman poikkeavia, lyhyempiä kirjoitusasuja esiintyy muun muassa silloin, kun paikkakunnan nimen jälkiosana on esimerkiksi -joki, -järvi, -lampi tai -vesi eli i-loppuinen sana. Tällöin käytetään -inen-johdinta.

Yleissäännön mukaan kirjoitetaan siis suonenjokelainen, mutta voi käyttää myös lyhyempää muotoa suonenjokinen.

Toisinaan asukkaannimen johdin lainen/läinen liitetäänkin nimen perusmuotoon, niin että asukkaannimen loppu-i säilyy eikä muutu e:ksi. Tätä on pidetty hyväksyttävänä yleiskielessäkin lampi-loppuisissa kunnannimissä: Rautalampi > rautalampilainen.

Myös sisä- ja ulkopaikallissijat ovat välillä vaikeita tai hassuja. On eri asia uida Suonenjoessa kuin Suonenjoella. Entä asutko Laukaassa vai Laukaalla?

Meille on tullut lehteen palautetta, koska olemme kirjoittaneet joskus Autuaankankaalla eikä Autuaankannaksella, mikä on oikea taivutusmuoto. Yritämme ottaa opiksi.

Taivutukset ovat hankalia ihan äidinkielenäänkin suomea puhuville, mutta väärät muodot eivät maailmaa kaada. Tärkeintä on tulla ymmärretyksi.

Kommentoi