Passipaikka: Ystävällinen katse voi pelastaa ankean päivän

Anne Hakkarainen

Anne Hakkarainen

Harvoin on saanut nauttia niin aurinkoisesta isänpäivän säästä kuin viime sunnuntaina.

Syksy on muutenkin näyttäytynyt nyt aurinkoisena ja lämpimänä. Orvokit kukkivat amppelissa ja kevätesikot kukkapenkissä. Nurmikon on pystynyt haravoimaan ilman lumen satamista. Kompostorin tyhjennyskin on sujunut hyvän sään aikana.

Sää ja valon määrä vaikuttavat monen mielialaan. Marraskuu on yleensä kuukausista ankein: pimeä ja loskainen.

Joitakin vuosia sitten kävimme perheen kanssa isänpäivänä autoajelulla Tervossa, ja päädyimme ajamaan Haapamäen näkötornille. Sataa tihkutti, ja pilvet roikkuivat alhaalla. Korkealta tornista ei näkynyt juuri muuta kuin sumua.

Nauroimme, että tulipa valittua paras päivä näkötornivierailuun. Toisaalta tällainen sumupäivä jäi hyvin mieleen kuten myös Saikarintien varrella postilaatikoiden vieressä olevien kynttilälyhtyjen lämmin loiste. Lyhdyt olivat kuin majakoita.

Suonenjoella on kerätty Vanhusten viikon aikana ikäihmisten kokemuksia ja ajatuksia teemasta, mistä onni syntyy ja mikä tuo arkeen iloa.

Toisen iloisen yllättynyt reaktio tuo myös itselle hyvän mielen.

Isoin yhteinen onnen tuoja kaikenikäisille ja eri elämänvaiheessa oleville ikäihmisille on vastausten mukaan toiset ihmiset.

Onnea ja iloa tuovat ikäihmisille myös pienet ja arkiseltakin kuulostavat asiat, esimerkiksi hyvä ruoka, kahvihetki, television katselu ja kirjojen lukeminen. Myös muun muassa luonnon ja lintujen seuraaminen tuo iloa.

Pieni teko, kuten ystävällinen katse tai vaikka kaupassa oven aukaisu vieraalle ihmiselle voi olla iso juttu ja pelastaa jonkun muuten ankean päivän. Toisen iloisen yllättynyt reaktio tuo myös itselle hyvän mielen.

Keskustelu