Passipaikka: Miltä kuulostasi eniten veroja maksaneiden listaus?

Päivi Halonen

Päivi Halonen

Verotietojen julkisuus on osa suomalaista, avointa yhteiskuntaa. Verotuksen valmistuttua verottaja toimittaa tiedotusvälineille listan 100 000 euroa tai enemmän ansainneista. Tulo- ja verotiedot ovat luettuja, joten niitä tutkitaan ja niistä kirjoitetaan.

Nykyisin EU:n tietosuoja-asetus antaa henkilölle mahdollisuuden saada tietonsa pois listalta erityisestä pyynnöstä. Verohallinto arvioi perusteet aina tapauskohtaisesti.

Verottaja ei erittele, mikä on riittävä syy tietojen poistamiseen. Riittääkö syyksi, että suuret tulot houkuttelevat rikollisia? Entä jos hyvätuloinen joutuu pienellä paikkakunnalla kiusalliseen tilanteeseen ja päälle kaatuu isojen tulojen myötä kohtuuttomasti henkistä painetta?

Vaikka nimi poistettaisi journalistisiin tarkoituksiin luovutetulta listalta, tulo- ja verotiedot ovat lain mukaan Suomessa julkisia. Edelleenkin tiedot saa pyytämällä Verohallinnolta – julkisuus ja avoimuus toteutuu mutkan kautta.

Entä jos tulo- ja verotietoja tutkittaisi maksetut verot kärkenä? Veroissahan se yhteiskunnallinen merkitys on.

Veroilla maksetaan lasten ja nuorten koulutus, terveyden- ja sairaudenhoitoa sekä sosiaaliturvaa. Verorahoilla pidetään yllä tieverkostoa. Verorahoilla kustannetaan valtion sisäisen turvallisuuden toimijat kuten poliisi, hätäkeskus ja Pelastustoimi.

Isotuloiset maksavat paljon veroja .

Isotuloiset maksavat paljon veroja yhteiseen kassaan. Tuskin he silti kuluttavat enemmän tienpintaa ja tuskin heidän lapsensa käyttävät pienituloisten lapsia enemmän koulutarvikkeita tai opettajan aikaa.

Jos hyvätuloinen käyttää terveydenhuollon yksityisiä palveluja julkisen sijaan, keneltä se on pois? Paitsi julkisen puolen jonoista.

Olisiko hyvätuloisuutta helpompi käsitellä, jos sitä lähestyttäisi veroeurojen kautta?

Keskustelu