Passipaikka: Heijastimet käyttöön talviajan hämärään

Anne Hakkarainen

Anne Hakkarainen

Jälleen eletään talviaikaa, kun kelloja siirrettiin sunnuntaina aamuyöstä tunti taaksepäin.

Sunnuntain aamuyö on liikenne- ja viestintäministeriön mukaan valittu ajankohdaksi siksi, että liikenne on vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa silloin vähiten haittaa.

Kesä- ja talviajan käyttö on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.

Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Muut Pohjoismaat ottivat kesäajan käyttöön jo vuotta aikaisemmin.

Suomi siirtyi Euroopan maista viimeisenä pysyvään kesäaikajärjestelyyn.

Euroopan komissio on ehdottanut, että kellonajan siirrosta luovuttaisiin EU:ssa yhtenäisesti.

Mahdollinen päätös kellonajan siirtelyn lopettamisesta voi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2022.

Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa.

EU:n neuvosto ei ole vielä käsitellyt ehdotusta, mikä ministeriön tiedotteen mukaan tarkoittaa, että mahdollinen päätös kellonajan siirtelyn lopettamisesta voi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2022.

Myös koronaviruksen aiheuttama pandemia on siirtänyt kellojen siirtelyä koskevaa keskustelua.

Pysyvässä talviajassa illat olisivat nykyistä hämärämpiä maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, mikä ehkäisisi unirytmin ja unen häiriöitä.

Pysyvällä kesäajalla puolestaan katsottaisiin olevan myönteinen vaikutus muun muassa liikenneturvallisuuteen ja ilta-aikaisen liikunnan harrastamiseen.

Kellojen siirtely herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan, ja osalle asia on "ihan sama".

Joka tapauksessa nyt viimeistään pitää ottaa heijastimet käyttöön ulkoillessa aamuin illoin ja vaikka päivälläkin, sillä talviajan hämärässä tarvitaan näkyvyyttä.

Keskustelu